SFS 6002 kolmannen painoksen valmistelu etenee

SESKO:n komitea SK78 Sähkötyöturvallisuus valmistelee uutta versiota standardista SFS 6002. Lausuntoaika päättyi jo marraskuussa 2014 ja ehdotus sai muhkean määrän palautetta.
Komitea on sittemmin tehnyt jo parikin uutta versiota standardista ja tavoitteena on saada uusi versio painosta ulos vielä kuluvan vuoden aikana. Uusi painos perustuu eurooppalaiseen esikuvastandardiin EN 50110-1 (Operation of electrical installations – Part 1: General requirements) ja sen maaliskuussa 2013 valmistuneeseen uuteen painokseen.

Eräät standardin muutosehdotuksista ovat herättäneet alan kouluttajissa hämmästystä, koska muutokset saattavat jopa heikentää sähkötyöturvallisuutta. Suurin muutos lienee se, että jännitetyöalueelle ei olisi enintään 1000 VAC alueella lainkaan mittaa määritelty. Ainoastaan koskettaminen jännitteiseen osaan olisi pienjännitteellä jännitetyötä. Voimassa olevassa painoksessa on käytetty 20 cm:n ja 5 cm:n jännitetyöalueita, joilla on voitu varsin hyvin taata turvallinen työskentely. Uuden määritelmän mukaan työtä saa siis tehdä vaikka kuinka lähellä paljaita jännitteisiä osia, kunhan ei kosketa niitä! Edes ilman läpilyöntilujuutta ei tarvitse ottaa huomioon. Vaikka kyseinen määritelmä on ollut esikuvastandardissa voimassa, kansallisessa osuudessa olemme käyttäneet mielestäni monellakin tapaa turvallisempaa tapaa.

Kaikista kummallisinta etäisyysvaatimusten poisjättämiselle ovat esitetyt perusteet: nykykäytännön mukaista 20 cm:n etäisyyttä ei voi väittämän mukaan turvallisesti mitata! No eipä sitä ole koskaan koulutettukaan mittaamaan ja mittaamisella itsensä vaarantamaan. Eikä asiassa muutenkaan ole koulutettu senttien kanssa pelaamaan. Koulutuksen näkövinkkelistä turvallisuus onkin perustunut siihen, että ymmärretään työn suunnittelun merkitys. Jos ennen työhön ryhtymistä on havaittu jouduttavan työn aikana jännitetyöalueelle, se on voitu suunnitella uudestaan.

Vaihtoehtoina on ollut muuttaa työtapaa siten, että pysytään turvallisella alueella. Toinen vaihtoehto on ollut tarkistaa työn tekemisen mahdollisuus jännitteiseen osaan kohdistuvana toimenpiteenä. Ja kolmas vaihtoehto on ollut tehdä työ standardin mukaisena jännitetyönä. Ja nykyinen standardi on mahdollistanut vielä neljännenkin vaihtoehdon: ei tehdä työtä lainkaan sillä hetkellä, jos tarjolla ei ole ollut sallittuja vaihtoehtoja. Tällä perusteella tuntuu hyvin kummalliselta muutostarve, kun nykyinen käytäntö on antanut riittävästi TURVALLISIA vaihtoehtoja.

Jännitteiseen osaan kohdistuva toimenpide (joka on siis saatu kuulijoille hyvin opetettua) terminä tullaan kuoppaamaan ilman sen kummallisempia perusteluja. Standardissa esitetty taulukko toimenpiteistä on ollut hyvä ja toimiva ratkaisu, joten myös sen poistaminen käytöstä tulee aiheuttamaan taas hämmennystä kuulijoissa. Itse työt ovat lähes sellaisenaan edelleen tehtävissä (eivät ole jännitetyötä), joten muutos on lähinnä esitystapaan liittyvä – mutta mielestäni silti tarpeeton.

Yleinen sähkötyöturvallisuuskoulutus annetaan pääosin sähköalan ammattilaisille, joille asiat ovat tuttuja jo työkokemuksen kautta. Siksi päivän aikana ei olekaan tarkoitus niinkään opettaa teknisiä yksityiskohtia, vaan oikeita asenteita sähkötyöhön sisältyvien olennaisten vaaratekijöiden vuoksi. On myös tärkeätä ymmärtää sähkötyöturvallisuusvastuut omassa organisaatiossa ja päivä auttaa siten myös ymmärtämään tämän kokonaisuuden ja oman roolin siinä. Työkokemus tuo näkemystä ja se taas uusia mieltä painavia kysymyksiä myös koulutettavan mieleen. Vain lähikoulutus mahdollistaa vuorovaikutteisen tilanteen ja keskustelut hankalistakin asioista kokeneen sähköalan kouluttajan kanssa. Siksi ainakin henkilökohtaisesti vierastan suuresti tämäntyyppisen koulutuksen siirtämistä ns. nettikoulutukseksi, jossa vuorovaikutusta on vain sen verran kuin kouluttaja materiaaliin on halunnut laittaa. Sillä ei välttämättä ole mitään tekemistä sen kanssa, mitä osallistuja oikeasti haluaisi tietää. Lisäksi vielä ehdotuksessakin edellytettävän kirjallisen kokeen suorittaminen ja sen valvonta aiheuttaa myös ratkaisemattomia ongelmia.

Jotta artikkeli ei olisi pelkästään ehdotuksen puutteiden arvostelua, otetaan mukaan ainakin yksi positiivinen asia. On vihdoin ymmärretty, että hätäensiaputaidot ovat tärkeitä sähköalalle ja niitä kannattaa opiskella ja kerrata. Siksi on myös tärkeätä viestiä, että tällaista koulutusta antavat sadat organisaatiot Suomessa. Jotta taitojen kertaus taloudellisessa todellisuudessa olisi mahdollista, on saatu myös kertausväli vihdoin synkronoitua yleisen sähkötyöturvallisuuden kertaamiseen eli viiteen vuoteen. Jatkossa on siten mahdollista ihan virallisestikin tarjota sähköalalle pitkän työpäivän kestävää koulutusta viiden vuoden välein, jossa sekä sähkötyöturvallisuusasiat ja hätäEA-asiat tulevat kerrattua.

Reijo Lintula
Valtuutettu tarkastaja VTS 001
Sähköturvallisuuskouluttaja

Share Button

RTL-Palvelut Oy on nyt myös Facebookissa!

Hei.

Enhän minä tajunnut sitä, että Facebookissa tykätään vain silloin, kun on luvassa jokin kilpailu tai muu palkinto!

OK, tehdään näin: Jos saan kasaan 50 tykkäystä (nyt on 24 valmiina!), loput helmikuun kurssipaikat myydään -10 % alennuksella.

Jos tykkäyksiä saadaan kasaan 100, alennusprosentti on -25 %. 150 tykkäystä ja saat -15 % alennuksen kaikkiin helmikuussa tilattaviin varmennus- ja määräaikaistarkastuksiin.

Käy siis pudottamassa hinnastohintoja osoitteessa www.facebook.com/RTLPalvelutOy!

T: Reijo Lintula​

Share Button

Kuolemaan johtanut sähkötapaturma 23.1.2015

Helsingissä menehtyi putkiasentaja väärin kytketystä pistorasiasta saadusta sähköiskusta

Putkiasentaja oli mennyt kerrostaloasuntoon avaamaan tukkeutunutta viemäriä. Viemärin tukkeutumisen vuoksi kylpyhuoneen lattialla oli pari senttiä vettä huoltomiehen käydessä paikalla, joten lattia on voinut olla märkä vielä asentajan saapuessa. Viemärin avaamiseen oli käytetty moottorikäyttöistä, metallirunkoista ns. avausrassia.

Sähkö oli otettu peilin yläpuolisesta valaisimen pistorasiasta, jossa maadoitusliuska oli jännitteinen. Koska laitteen runko tuli jännitteiseksi ja lisäksi asentaja seisoi peltirunkoisen kylpyhuoneen mahdollisesti kostealla lattialla, hän menehtyi saamaansa sähköiskuun.

Sähköalan ammattilaisen tarkastaessa sähköasennusta havaittiin, että alkuperäiselle valaisimelle oli tullut vaihe- ja nollajohtimet. Kylpyhuonevalaisimissa ei aiemmin tavallisesti ollut pistorasiaa. Valaisin oli myöhemmin vaihdettu pistorasialla varustettuun muovirunkoiseen valaisimeen. Johtimet oli katkaistu läheltä seinäpintaa ja jatkettu kytkentäliittimellä kahdella punaisella johtimella uudelle valaisimelle. Valaisimen sisällä nollaus oli tehty vaihejohtimeen ja siten maadoitusliuska oli tullut jännitteiseksi.

Väärän kytkennän tekijästä ei ole tietoa. Kytkentä oli ilmeisesti hyvin vanha, koska kylpyhuone oli ainakin kerran remontoitu valaisimen asentamisen jälkeen. Valaisinta ei irrotettu remontin yhteydessä maalausjäljistä päätellen. Myös punaisesta johtimien väristä voisi päätellä virheellisen kytkennän olleen käytössä jo pitkään.

Nykyisellä asukkaalla oli käytössään vain muovirunkoisia kaksoiseristettyjä sähkölaitteita, joten sähköiskua ei ole aiemmin saatu hyvän tuurin ansiosta. Kylpyhuoneessa olisi ollut myös oikein kytketty ja turvallinen pesukoneen pistorasia.

Share Button

Suomen palontutkijat ry on perustettu 9.12.2013

Suomen palontutkijat ry:n perustava kokous pidettiin 9.12.2013 Helsingissä. Perustettavan yhdistyksen tuleva toiminta herätti laajaa huomiota ja kiinnostusta jo marraskuisessa aihetta koskevassa seminaarissa.

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää palontutkinnan laatua ja palontutkijoiden ammattitaitoa. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää seminaareja, koulutustapahtumia sekä vierailuja, käynnistää tai osallistuu tutkimushankkeisiin ja jakaa tietoa eri tavoin. Yhdistys on International Association of Arson Investigators:n Suomen jaos.

Yhdistyksen jäsenhankinta on käynnistynyt ja toiminta on tarkoitus aloittaa vuoden 2014 aikana. Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka osallistuu palontutkintaan ja hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen. Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa.

Lisätietoja saat Tuomas Pälviältä, tuomas.palvia[ät]espoo.fi tai Reijo Lintulalta reijo.lintula[ät]rtlpalvelut.fi.

Yhdistykselle avataan myös www-sivut piakkoin (lahjoituksia tarkoitusta varten otetaan myös vastaan).

Share Button

Uusi sähköturvallisuuslaki valmisteilla

Työ- ja elinkeinoministeriö on nimennyt kaksi virallista ja kaksi epävirallista työryhmää I ja II valmistelemaan erilliset sähkö- ja hissiturvallisuuslait EMC-direktiivin (2014/30/EU), LVD-direktiivin (2014/35/EU) ja hissidirektiivin (2014/33/EU) nojalla kansallisiksi säädöksiksi. Lakien valmistelussa on poikkeuksellisen kova kiire, sillä hallituksen esitykset laeiksi tulee olla valmiina jo ensi keväänä ja direktiivien täytäntöönpano edellyttää lakien voimaantuloa huhtikuussa 2016. Paavo Hakala ja Reijo Lintula on nimetty alatyöryhmän I valmistelemaan sähköturvallisuuslakia Sähkötarkastusyhdistys SÄTY ry:n edustajina.

Share Button

Yritys vastaanottaa nyt myös verkkolaskuja

OVT tunnus on 003708842042

Operaattori on OpusCapita Group Oy (ent. Itella Information Oy)
Operaattorin (välittäjän) tunnus on 003710948874

Share Button

Lue TUKESin uusin “Ajankohtaista sähköurakoitsijalle” 20.5.2014

Lue TUKESin uusin “Ajankohtaista sähköurakoitsijalle” -kirje tästä linkistä. Kenttävalvonnan tulokset ovat paikoin melkoisen murheellista luettavaa.

Share Button

Tärkeä tiedote poistumisreittien kaapeloinnista

Pääkaupunkiseudun rakennusvalvonta (ensimmäisenä) on edellyttänyt poistumisteillä tilaa palvelemattomien kaapelien osastoimista omaan EI30 palo-osastoonsa riippumatta käytetyistä kaapelityypeistä.

Sähköala on pyrkinyt aktiivisesti lisäämään palotestattujen, halogeenivapaiden ja vain vähän savua muodostavien kaapelien käyttöä sekä poistumisteillä että nykyisin myös lääkintätilojen kaikissa asennuksissa mm. SFS 6000:n vaatimuksin. Rakennusvalvonnan tiukan (ja käytännössä perusteiltaan kestämättömän) vaatimuksen jälkeen sähköala ei varmaankaan näe paljonkaan järkeä näiden palotestattujen kaapelien asentamista poistumisteille, kun sinne omaan palo-osastoituun rakennusaineiseen koteloon saa rakennusvalvonnan mukaan sitten asentaa minkälaisia kaapeleita hyvänsä tai ainakaan heillä ei ole kaapelien suhteen mitään muita vaatimuksia. Normaalit asennuskaapelit siis käyvät.

Tärkein tieto on nyt siis se, ettei SFS 6000 kohdan 422.2 mukainen asennustapa (ensimmäinen ranskalainen viiva, testatut kaapelit) yksinään riitä rakennusvalvonnalle tällä hetkellä pk-seudulla heidän oman ohjeensa E1-1002 mukaan. Jos käytetään testattuja kaapeleita (ensimmäinen ranskalainen viiva) ilman rakennusaineista koteloa, tulee hankkeeseen ryhtyneen esittää paloturvallisuusasiantuntijan puoltava lausunto turvallisuustason riittävyydestä”.
Kun turvallisen tason vaatimuksena pidetään kaapeleilla pintakerrosvaatimusta A2-S1, d0, eikä sellaisia kaapeleita ole edes saatavissa (johtuen nykyisistä testausstandardeista, jotka eivät ole rakennustuotteiden ominaisuuksien mukaan testattuja) tällä hetkellä, tuskin kukaan ryhtyy tällaisen lausunnon laatimiseen. Ainakaan allekirjoittaneelta ei kannata tällaista pyytää.
Kun arviolta vuoden 2016 aikana kaapelitkin saadaan CE-merkinnän ja vaatimustenmukaisuuden osoittamisjärjestelmään ja testausstandardit yhdenmukaistettua rakennustuotteiden luokitusten kanssa, ongelma todennäköisesti poistuu itsestään. Siihen asti erityisesti sähkösuunnittelijoiden ja -urakoitsijoiden tulee olla erityisen tarkkana.
Itse kummeksun suuresti Ympäristöministeriön alaisen rakennusvalvonnan tapaa itsensä korottamista muiden säädösten, standardien ja ohjeiden yläpuolelle. Se konkretisoituu sellaisten vaatimusten esittämisenä, joita ei voida mitenkään käytännössä toteuttaa (paitsi tuota kaikille huonoa vaihtoehtoa PVC-kaapelien käytöstä palokoteloissa). Jo hyvä virkamiestapa edellyttää selkeiden ohjeiden antamista, jotta vaatimuksia ylipäätään voidaan noudattaa. Nyt väitetään itse annetun tulkinnan olevan pätevin, vaikka se on rakennusvalvontatointa valvovan viranomaisen eli ympäristöministeriön oman Ympäristöoppaan 39 sivujen 122 ja 123 vastainen. Vedotaan siihen, että RakMk E1 on muuttunut ja ministeriö ei ole saanut muutettua Ympäristöopasta eikä opas muutenkaan sido ketään. Ei kuitenkaan ole edes selvitetty sitä mahdollisuutta, että ministeriön aiemmin antama ohje olisi edelleen ministeriön voimassa oleva näkemys asiasta. Ja olisi aika kummallista, jos rakennusvalvonta todellisuudessa poikkeaisi valvovan ministeriön antamista ohjeistakaan – määräyksistä puhumattakaan.
SESKO:n komitea SK64 tulee antamaan julkisuuteen tarkemman tiedotteen poistumisreittien kaapeloinneista lähiaikoina ja sitä tullaan jakamaan mahdollisimman laajasti sähköalalla.
Vantaalla 15.4.2014
Reijo Lintula, valtuutetu tarkastaja VTS 001, palonsyytutkija (erityisalana sähköiset syttymissyyt) ja standardisoinnin ammattilainen, hiukan myös sähköalan lainsäädäntöön perhtynyt ja noin 39 vuotta alalla toiminut yksityishenkilö. Ei silti pysty antamaan lausuntoa siitä, onko jonkun kaapelin pintakerros A2-S1, d0 vaatimusten mukainen.
Share Button

KTMp 517/1996 muutostyö on keskeytetty

Työ- ja elinkeinoministeriö on 3.4.2014 päätöksellään keskeyttänyt säädösmuutoksen valmistelun.

Perustelut olivat asialliset ja sähkölaitteistoluokitukseen ja määräaikaistarkastusväleihin palataan sähköturvallisuuslainsäädännön kokonaisuudistuksen yhteydessä myöhemmin.

Lue koko päätös tästä linkistä.

Share Button

Korjaus lääkintätilojen mittauskurssin materiaaliin

Tarkan asiakkaan vihjeestä paikallistin koulutusmateriaalissani olleen virheen lisäpotentiaalintasausjärjestelmän mittausvaatimusten osalta yhdessä kuvassa. Teksteissä asia on oikein esitetty ja kurssilla asia on käyty oikein läpi, mutta materiaalissa olleesta kuvasta voi synty virheellinen käsitys ilma saatesanoja. Alunperin kuvan tarkoituksena oli vain näyttää tilaluokitusten ryhmäerot kolmi- ja neliportaisen ryhmityksen osalta. Siihen myöhemmin tehdyt lisäykset mittausvirtojen osalta olivat harhaanjohtavia. Oheisessa linkissä on korjattu kuva, josta käy ilmi asian oikea laita.

Lisäpotentiaalintasausjärjestelmissä aiemmin käytössä ollut velvoite käyttää 10 A mittausvirtaa (SFS 4372 molemmat painokset ja SFS 6000-7-710 kaksi ensimmäistä painosta) jai myöhemmin vaatimuksena pois. Mittausvirran suuruuteen liittyvät tekstit löytyvät vain opastavista tiedoista eivätkä siten ole velvoittavaa tekstiä. Tekstin mukaan G1- ja G2-tiloissa mittausvirraksi käy joko 200 mA tai 10 A ja jälkimmäisessä mittausaika on 5 s mittausta kohden. 10 A mittaus on siis vain standardin suositus G2-tiloissa. Jos sähkölaitteiston haltija ei muuta edellytä, 200 mA mittausvirta riittäisi sekä G1- että G2-tiloissa. Tekstin mukaan molempien mittausmenetelmien mittaustulokset pitää tallentaa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että molemmat mittaukset pitäisi tehdä.

Mitään järkeä 200 mA.n mittauksissa ei tietenkään ole. Koska mittaustulokset pitää kirjata muistiin molemmissa tapauksissa, jotta järjestelmän tehokkuutta voidaan määrävälimittauksissa arvioida, ei asennustesterin jatkuvuusmittauksen mittaustarkkuus voi tähän mitenkään riittää. Siksi oma suositukseni on aina ollut 10 A/5s mittaukset, jolloin mittaustarkkuus on ainakin dekadin verran parempi ja mittaustulosten vertailulla on oikeasti mahdollisuus seurata järjestelmän oikeata toimintaa.

Myös ohmirajoista on ollut epäselvyyttä. Standardin mukaan G1-tilohin on asennettava lisäpotentiaalintasausjärjestelmä, vaikka sillä ei olekaan tehokkuusvaatimuksia (710.415.2.1). Sen sijaan G2-tiloissa sekä lisäpotentiaalintasausjärjestelmässä että pistorasioiden suojajohtimilla jne. on 0,2 ohmin raja-arvo edelleen velvoittavana olemassa (710.415.2.2).

Myös lisäpotentiaalintasausjärjestelmän johtimien poikkipinnoista ja lähtöpisteestä on tullut viime aikoina kyselyjä. Lisäpotentiaalintasauskiskojen syöttöjä ei todellakaan vedetä pääkeskukselta asti, vaan lähimmän jakokeskuksen potentiaalintasauskiskolta tai sen puuttuessa sen lähimmän keskuksen PE-kiskosta. Poikkipinnan tulee olla vähintään yhtä paksu, kuin paksuin lisäpotentiaalinkiskolta lähtevä johdin (710.415.2.101). Suositus on kuitenkin sellainen, että lähimmältä keskukselta 16 mm² lisäpotentiaalintasauskiskolle ja siitä edelleen lisäpotentiaalintasausjohtimet 6 mm². Näin saadaan parempi mekaaninen kesto, ottaen huomioon johtimien kulku muiden sähköasennusten seassa.

Yleisenä ohjeena lääkintätilojen asennusten suunnittelun ja toteuksen osalta toteaisin, että aina on viisaampaa kysyä etukäteen, jos on vähänkään epävarm asiasta.

Share Button